4.3.10

Kaksi linjaa

Arkkipiispanvaalissa toiselle kierrokselle selvisivät odotetusti Kari Mäkinen ja Miikka Ruokanen, jotka edustavat kahta hyvin erilaista - suorastaan vastakkaista - linjaa monessa asiassa. Luterilaisen kirkon seurakuntapapeille tehty kysely paljasti, että tämä sama jako kahteen leiriin on totta myös pappien keskuudessa. Vaalin tulos siis heijastelee kirkkomme tilaa ja tulevaa linjaa laajemmaltikin.

Mäkisen kannattajien mielestä tulevan arkkipiispan kolme tärkeintä tehtävää ovat kirkon media- ja yhteiskuntasuhteiden kehittäminen, kirkon aseman ja talouden turvaaminen, ja kirkon ekumeenisten suhteiden kehittäminen. Ruokasen kannattajat puolestaan toivovat kirkon opillista eheyttämistä, evankeliointitoiminnan kehittämistä ja maallikoiden aktivoimista kirkossa. Ei tarvitse olla kovin syvästi oppinut huomatakseen, että toisen ehdokkaan kannattajat ammentavat kirkon keulakuvan ja johtajan tehtävät Raamatusta, kun taas toisella ne nousevat vastakkaisista lähteistä.

Ehdokkaat itse pyrkivät eroon heihin lyödyistä leimoista. "Liberaali" Mäkinen haluaa uudistaa vain oppia, mutta ei kirkon toimintaa, joten hän pitää itseänsä osittain konservatiivina. Sen sijaan "konservatiivi" Ruokanen pitäisi opista kiinni, mutta uudistaisi mielellään kirkon toimintaa, joten hän näkee itsensä osittain liberaalina.

Papeilla (ja muilla valitsijoilla) on siis käsissään sangen haastava tehtävä. Valitako mies, joka pyrkii turvaamaan kansansuosion, rahavirrat ja pappissäädyn erityisaseman - ja joka samalla haluaa muuttaa oppia niin, että tulevan arkkipiispan seuraaja voi olla naimisissa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa? Vai mieluummin mies, joka pyrkii pitämään kiinni Raamatusta, korostaa kirkon raamatullista missiota ja joka haluaisi yleisen pappeuden olevan jotain muutakin kuin teologinen korulause?

Pahoin pelkään, että kirkkomme leivissä ja päättävissä elimissä on runsaasti niitä, joille vastaus ei ole ilmeinen.

0 kommentti(a):