Kolme kärpästä yhdellä iskulla
Yllättävät uutiset Nokia Mission tiimoilta eivät näytä loppuvan. Viimeisin lienee se, että helatorstain Iloa Tulvii -tapahtumassa paljon kohua herättänyt David Pawson on kutsuttu uudestaan Tampereelle, tällä kertaa osallistumaan Break Forth -konferenssin aikana käytävään "suureen kastekeskusteluun". Kaipaako Koivisto pappisoikeuksien palauttamisen jälkeen uusia vaikeuksia vai mistä on kysymys?
Jos asiaa pysähtyy hetkeksi ajattelemaan niin huomaa, kuinka nerokas veto Pawsonin kutsuminen takaisin itse asiassa on:
Ensimmäiseksi tulee mieleen, että Pawson ja suuri kastekeskustelu ovat sisäänvetotuotteita, joilla avitetaan uuden konferenssin rantautumista Suomeen. Vaikka kolmetuntiseksi kaavailtu keskustelu itsessään onkin avoin kaikille, se tuo viikonlopulle varmasti lisäarvoa erityisesti niiden mielissä, jotka tulevat paikalle kauempaa.
Toiseksi keskustelu ja Pawsonin paluu rikospaikalle vastaavat niille liikkeen piirissä oleville ja/tai sitä seuraaville, joiden mielestä Pawsonin sana Missiolle oli todellakin Herran antama, vaikka Koivisto halpamaisesti tyrmäsi sen ja kielsi äänitteiden myynnin. Koivisto haluaa näin osoittaa, että ei hyljeksi liikkeen helluntaisiipeä, vaan on valmis avoimeen ja julkiseen keskusteluun tästä suomalaisille niin kipeästä aiheesta.
Sokerina pohjalla Koivistolle ja kaikille luterilaisille on tietysti se, että Pawsonilla ja Korhosella ei ole ainakaan eksegeetin silmissä mitään mahdollisuuksia vastaväittelijöitään eli Laatoa ja Aro-Heinilää vastaan. Sulavapuheinen ammattiteologi puhuu nimittäin aina nojatuoliteologin suohon täysin riippumatta siitä, kumpi on oikeasti oikeassa. Pawson on kyllä terävä, mutta painii ainakin kirjallisen tuotantonsa perusteella täysin eri sarjassa eksegeettisen ja teologisen argumentoinnin suhteen kuin Laato. Sitä on tietysti vaikea tietää etukäteen, millä tasolla keskustelun argumentaatio tulee liikkumaan ja kuinka hyvin yleisö tuntee Raamattunsa, mutta eiköhän lapsikasteen ystäville ole luvassa muhkea hyvitys helatorstain henkisistä kärsimyksistä.
6 kommentti(a):
Kastedebaattia käydään myös toisilla foorumeilla. 19.8. käydään eräs tälläinen väittely. The Narrow Mind Aftermath blogilta löytyy lisätietoja tuosta väittelystä ja kyseiselle blogille tulee tuo väittely ladattgavaksi mp3 muodossa päivän tai pari väittelyn jälkeen.
Kiitos vinkistä. Katselin ko. blogia ja siellä näytetään käyvän debattia vähän yhdestä jos toisestakin asiasta. Aika energinen bloggaaja!
"Pawsonilla ja Korhosella ei ole ainakaan eksegeetin silmissä mitään mahdollisuuksia vastaväittelijöitään eli Laatoa ja Aro-Heinilää vastaan. Sulavapuheinen ammattiteologi puhuu nimittäin aina nojatuoliteologin suohon täysin riippumatta siitä, kumpi on oikeasti oikeassa..."
ohoh, mikä munaus ja halveksinta!
Korhonenkin on teologian maisteri H:gin yliopistosta sen lisäksi, että hän on ollut vuosikausia lähetystyössä Itävallassa, käynyt helluntaikoulutukset ja opiskellee jatkuvasti edelleen.
Kasteasia on nimittäin pohjimmiltaan niin yksinkertainen - kun se UT:n korkeimmalla kriteerillä, lapsenomaisella mielellä - sieltä luetaan, että siinä voi eksyä ainoastaan arkielämästä vieraantunut ammattiteologi, jonka kohdalla postillat, pannabullat ja kirkkoisät ovat aikoja sitten syrjäyttäneet Raamattuun kirjoitetun Jumalan Sanan.
Kommenttini ei ollut tarkoitettu halveksunnaksi vaan ainoastaan kommentiksi siitä, että akateemisella mittapuulla mitattuna Korhonen ja Laato painivat eri sarjassa. Olen toki tietoinen Korhosen tutkinnosta (joka kuulemani mukaan on kyllä Joensuun yliopistosta, mutta ehkä sinulla on asiasta parempaa tietoa?) ja meriiteistä, mutta uskon, että hänkin olisi tässä asiassa samaa mieltä.
Nämä akateemiset meriitit ja osaaminen eivät tietenkään ratkaise itse kysymystä, kuten lainaamassasi pätkässäkin totean.
Oikein muistit, Korhosen tutkinto on Joensuun yliopistosta.
Mutta kumpi on UT:n kriteeri:
akateemisuus vai lastenkaltaisuus?
Kyllähän se Jeesus taisi lähinnä tuosta lastenkaltaisuudesta puhua...
Alkuperäisen postaukseni pointti kuitenkin oli se, että tavallisen ihmisen silmissä "asiantuntijalausunto" vaikuttaa usein paljon vakuuttavammalta kuin "maallikon" näkemys asiasta. Kuitenkaan Raamatusta puhuttaessa raja ei ole yhtä selkeä - pelkkä akateemisuus ei tietenkään takaa oikeassa olemista. Toisaalta ei ole myöskään niin, että "ammattiteologi" on automaattisesti väärässä. Mutta paneelikeskustelussa voi kolmannelle osapuolelle jäädä väärä kuva itse asiasta, mikäli liikutaan sellaisella tasolla, jonka vain osa keskustelijoista hallitsee.
Lähetä kommentti