Kadonneiden lampaiden metsästys

Nettiä selaillessa tuli vastaan verkko-Aamulehdessä joitakin päiviä sitten julkaistu Aamulehden pääkirjoitus. Toisin kuin tietyissä muissa valtalehdissä samaa aihepiiriä käsittelevät pääkirjoitukset, Aamulehden kirjoittaja osuu aika hyvin asian ytimeen.

Tässä muutama katkelma niille, jotka eivät jaksa lukea koko kirjoitusta:

Koska kirkko ei oikein voi muokata sanomaansa eikä määritellä julistuksellista perustehtäväänsä uudestaan, sen on uudistettava toiminnallista tarjontaansa. Onhan se vähän outoa, että lapsityö ja rippikoulut vetävät, mutta sen jälkeen konstit loppuvat.

Suurten kaupunkiseurakuntien Tuomas-messut ja Markku Koiviston Nokia Missio osoittavat, että nuoret aikuiset ja muut työikäiset kaipaavat vähän muutakin kuin sunnuntain jumalanpalveluksia, lähetyspiirejä ja kirkkokuorossa laulamista.

Kirkon työntekijöiltä vaaditaan nyt ennen kaikkea itseluottamusta ja aitoa uskoa asiaansa. Ihmiset kaipaavat elämyksiä, mutta sirkustempuilla heitä on turha houkutella kirkon helmaan. Sen lajin kaupallinen viihdebisnes hoitaa kumminkin paremmin.

Kirkosta eroaminen on kiihtynyt, eikä loppua näy. Entä sitten? Eihän suuri jäsenmäärä voi olla sille itseisarvo. Ehkä kirkon voima onkin tulevaisuudessa siinä, että sen jäsenet ovat nykyistä sitoutuneempia kirkon oppiin ja myös yrittävät elää sen mukaan.

Moni kirkon päättäjä taitaa olla enemmän Helsingin Sanomien linjoilla, mutta toivottavasti ainakin Tampereen hiippakunnan uusi piispa saa vaikutteita myös Aamulehdeltä...