"Think theology, not time!"

Paljastin jo aikaisemmassa kirjoituksessani kaksi tärkeintä, monelle hyvin salaiseksi jäänyttä avainta Ilmestyskirjan ymmärtämiseen. Jos ne kuitenkin tuntuvat liian raskailta, niin tällä kertaa tarjoan yhden pika-avaimen. Sillä ei tosin aukea läheskään kaikki, mutta parempi sekin kuin ei mitään, eikö niin?

Eräs maailmanlaajuisesti hyvin tunnettu tutkija ja opettaja toisti usein samaa lausetta Ilmestyskirjaa opettaessaan: Think theology, not time! Hänen mukaansa meillä on tapana aina kysyä aikaan liittyviä kysymyksiä, kun taas Johannes profeettana oli kiinnostunut enemmän teologiasta kuin kronologiasta. Tässä emme toki häviä Jeesuksen opetuslapsille, joita painoi sama kysymys: "Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin palautat valtakunnan Israelille?" (Apt. 1:6). Jeesus ei kuitenkaan tyydytä omiensa uteliaisuutta, vaan toteaa, että ei ole heidän asiansa tietää aikoja tai hetkiä (1:7). Sen sijaan hän kertoo, mitä heidän tulee tehdä odottaessaan: "Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka" (1:8).

Jeesuksen sanoista ja opetuksista huolimatta meillä nykypäivän Ilmestyskirjaa tutkivilla kristityillä on kuitenkin jostain syystä usein päällimmäisenä nuo kronologiaan liittyvät kysymykset. Koska Jeesus tulee? Milloin on "tempaus"? Kuinka pitkä on "vaivan aika"? Mitä tapahtuu kolmen ja puolen vuoden jälkeen? Paljonko on "Israelin kello"? Lisäksi meillä on usein vielä hienot kaaviot siitä, mikä tapahtuma seuraa mitäkin ja kuinka monen kuukauden päästä, eli tarkat laskelmat maapallon viimeisten vuosien tapahtumista. Ja kaikki tämä siis siitä huolimatta, että Jeesus - ja UT kokonaisuudessaan - rohkaisee meitä valvomaan jatkuvasti ja suorastaan antaa ymmärtää, että aikalaskelmat eivät kuulu meille.

Mutta siirrytäänpä Ilmestyskirjaan ja katsotaan, miten tämä kaikki liittyy sen ymmärtämiseen:

Mainitsin aikaisemmin, että Ilmestyskirjan ilmestys on vastaus Danielin esittämään kysymykseen, johon hän ei koskaan saanut vastausta. Kirjan ensimmäiset jakeet siis kertovat heti lukijalle, missä kirjoituksen pihvi on ja miten sen löytää. Mutta tämän pihvin seuralaiseksi kuuluu vielä perunatkin, vaikka se ei vielä ensimmäisistä jakeista käy suoraan ilmi. Lukijan ei tarvitse kuitenkaan odotella pitkään, sillä kun Johanneksen varsinainen kirje alkaa 1:4, tulee pääasia heti ensimmäisenä prologin päättävän doksologian (1:6) jälkeen: "Katso, hän tulee pilvissä, ja jokainen silmä saa nähdä hänet..." (1:7). Eli osana asioita, jotka tapahtuvat "pian" (1:1), on Jeesuksen paluu. Tämä tosiasia ja sen tärkeys käy Ilmestyskirjassa esille monin tavoin ja yhdessä jo aikaisemmin mainitsemieni asioiden kanssa muodostaa koko kirjan ytimen.

Mutta eikös Jeesus Ilmestyskirjassa useamman kerran sano tulevansa "pian"? Ja jos näin on, niin kuinka se tulisi ymmärtää tänään, 2000 vuotta myöhemmin? Hyviä kysymyksiä - jotka samalla paljastavat sen, että kysyjän ajattelu pyörii teologian sijasta kronologiassa.

Liberaaleilla on tähän näennäiseen ongelmaan ratkaisu tarjolla: Johannes kuvitteli Jeesuksen tulevan pian, mutta erehtyi. Ilmestyskirja puhutteli siis ensimmäisen vuosisadan kristittyjä, mutta sen profetioita ei kannata ottaa vakavasti enää tänä päivänä. (Samoin myös Jeesus erehtyi omissa eskatologisissa odotuksissaan, Paavalista puhumattakaan.)

Konservatiivien parissa on kahdenlaisia reaktioita. Toisaalta sanaa "pian" (ταχυ, εν ταχει) yritetään kääntää "äkisti" tms., joka voi ehkä olla teoreettisesti mahdollinen vaihtoehto, mutta joka ei lainkaan sovi kontekstiin ("tehkää parannus, sillä tulen äkisti 2000 vuoden kuluttua"?). Toisaalta keskittyminen kronologiaan saa jotkut laskemaan päiviä ja aikoja Jeesuksen paluulle ja muille tapahtumille. (Hal Lindsayn laskelmalmat ovat jo yhtä legendaarisia kuin pieleen menneitäkin, monesta muusta puhumattakaan.)

Molemmat lähestymistavat missaavat täysin Ilmestyskirjan (ja monen muun raamatunkohdan) pointin. Aivan kuin VT:n profeetat, ei Johanneskaan ole kiinnostunut antamaan meille hetki hetkeltä -kuvausta lopunajan tapahtumista. Häntä kiinnostaa vain se, että hänen lukijansa tekevät parannuksen ja että heidän käytöksensä ja ajattelunsa ojentautuu Jumalan Sanan ja tiettyjen faktojen mukaisesti. Johannes ei siis halua tyydyttää uteliaisuuttamme, vaan saada meidät toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. VT:ssa sama ilmiö näkyy siinä, että joskus näennäisesti lähitulevaisuutta koskeva profetia täyttyikin esim. vasta satojen vuosien päästä. Tärkeintä ei siis ollut aika, vaan teologia - oikealla tavalla reagointi siinä vaiheessa, kun Jumala kutsuu parannukseen.

Ilmestyskirjan viesti siis kuuluu:
KOSKA Jeesus tulee pian, ja
KOSKA Jumalan kansan viimeinen vaino päättyy pian radikaaliin osien vaihtumiseen (portolle käy kalpaten ja morsiamen häät koittavat),
NIIN elä jo nyt tuon tosiasian valossa.

Riippumatta siitä, koska Jeesus oikeasti palaa - tänään tai sadan vuoden päästä - meidän tulee elää joka hetki aivan kuin hänen paluunsa olisi juuri nyt käsillä. Näinhän Jeesus vertauksissaankin opetti. Monien mielestä Ilmestyskirja on täynnä monimutkaisia asioita, jotka ovat kovin vaikeita, mutta usein minusta näyttää siltä, että nämä yksinkertaisimmat asiat ovat niitä kaikkein vaikeimpia...?