Apua kirkolta?

Edellisessäkin postauksessa mainittu tutkimus pitää sisällään vielä muitakin mielenkiintoisia tietoja pappien näkemyksistä. Esim. 22% papeista on pappina "ennen muuta toimeentulon takia". Toisaalta 88% kertoo olevansa työssään siksi, että he kokevat Jumalan kutsuneen heidät siihen. Täytyykö tämä ymmärtää niin, että 10% papeista päätyy työhönsä alunperin Jumalan kutsusta, mutta pysyy siinä vain rahan takia?

Tutkimuksessa kysyttiin myös sitä, minkälaista hengellisen elämän tukea ja ohjausta pappi itse kaipaisi kirkolta. Vastauksista löytyy mm. seuraavaa: 65% kaipaisi yleisen hengellisen elämän tukemista, 56% kaipaisi kirkon innostavan Raamatun tutkisteluun, 46% kaipaisi kirkon tukea rukouksiinsa, ja 9% kaipaisi kirkolta itselleen selkeitä elämänohjeita.

Jälleen riittää taviksella ihmettelemistä. Jos seurakunnan paimenet ovat hengellisesti tällaisessa jamassa, eikä kirkoltakaan (piispat? teologit? muut papit? seurakuntalaiset?) tule kaivattua tukea ja ohjausta, niin missä oikein mennään? Mitä toivoa on meillä tavallisilla seurakuntalaisilla saada apua näissä asioissa, jotta pysyisimme hengellisessä elämässämme oikeilla raiteilla? Kaiken huipuksi sellaisia pappeja, jotka tällaista apua ihmisille tarjoavat, ollaan oikein tuomiokapitulin kera savustamassa ulos kirkosta.

Herra, kuinka kauan?