Mitä Henki sanoo seurakunnille

Monia ihmisiä huolestuttaa Ilmestyskirjassa monet sellaiset kohdat, joita he eivät ymmärrä. Minua sen sijaan huolestuttaa ne kohdat, jotka ymmärrän. Näihin huolestuttaviin kohtiin kuuluvat erityisesti luvut 2 ja 3.

Tuosta tekstikatkelmasta löydämme Jeesuksen 7 viestiä Vähä-Aasiassa olevalle 7 seurakunnalle. Samalla sanoma on kuitenkin kaikille seurakunnille ja kaikille Ilmestyskirjan kuulijoille/lukijoille, sillä jokaisen viestin lopussa toistuu sama kehotus: "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille." Valitut 7 paikallisseurakuntaa ovat siten kuin poikkileikkaus seurakunnan tilasta yleensä.

Mitä Jeesus siis haluaa sanoa seurakunnilleen? Meillä on asiamme, jotka meitä liikuttavat, mutta miten seurakunnan pää arvottaa asioita? Katsotaanpa:

• Efesos: seurakunta on teologisesti ja opillisesti oikeilla raiteilla, se on tehnyt kovasti työtä ja ollut kestänyt vaivaa Jeesuksen nimen tähden, mutta se on luopunut ensi ajan rakkaudesta. Jos se ei tee parannusta ja palaa tekemään "ensi ajan tekoja", niin sitä kohtaa tuomio.


• Smyrna: seurakunnalla menee hyvin ja ne, jotka pysyvät uskollisena (mahdolliseen marttyyri)kuolemaan asti, pääsevät iankaikkiseen elämään.


• Pergamon: seurakunta on pääsääntöisesti pysynyt uskollisena, mutta sietää silti keskuudessaan niitä, jotka opettavat apostolisen uskon vastaisesti. Jos seurakunta ei tee parannusta tästä "suvaitsevaisuudesta", sitä kohtaa tuomio.


• Tyatira: seurakunta saa kehuja melkein kaikesta mahdollisesta hyvästä: heiltä löytyy rakkautta, uskoa, palvelumieltä ja kestävyyttä. Ongelmana on jälleen se, että jotkut sietävät väärää opetusta ja näitä tulee kohtaamaan kova tuomio.


• Sardes: seurakunta on elävän seurakunnan maineessa, mutta on tosiasiassa hengellisesti kuollut, muutamaa henkilöä lukuunottamatta. Jos se ei tee parannusta, on odotettavissa vain tyly tuomio.


• Filadelfia: seurakunnalla menee hyvin, se on pitänyt kiinni Jumalan sanasta eikä ole kieltänyt Jeesusta.


• Laodikea: seurakunta on tyytyväinen hengelliseen tilaansa ja kuvittelee, että sillä menee hyvin, kun tosiasiassa se on erittäin surkeassa tilassa ja tulee kohtamaan tuomion.

Tässä olisi nyt työsarkaa piispoille ja tuomiokapituleille, jotka tuntuvat keskittyneen hyttysen siivilöimiseen samalla kuin kameleita nielaistaan ilmeenkään värähtämättä. Realiteetti on tietysti se, että suurimmaksi osaksi ei-uskovista koostuville seurakunnille on vaikea nykyisessä tilanteessa tehdä mitään, mutta papeista voisi hyvin aloittaa. Kuten Raamattu ja kokemus osoittavat, lauma menee usein paimenen perässä.

Toisaalta Suomessa tilanne näyttää olevan se, että paimen menee usein lauman perässä. Esim. yksi tämän päivän uutisotsikoista oli se, että 38% papeista (53% naispapeista, 29% miehistä) haluaisi tarjota kirkollisen siunauksen homopareille. Vielä viisi vuotta sitten vastaava luku oli 17%. Mistä moinen muutos? Verkko-Hesarin mukaan "dosentti Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta arvioi, että asenteet ovat muuttuneet yksinkertaisesti siksi, että laki sallii nyt samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinnin".

Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki tänään sanoo seurakunnille.