Ainoa Oikea Tulkinta™

Lupasin aiemmin esittää Ilmestyskirjasta sen Ainoan Oikean Tulkinnan™ ja nyt on aika palata aiheeseen...

Koska Ilmestyskirjasta on varmaan enemmän tulkintoja kuin tulkitsijoita, on tietenkin helppo sanoa, että suurin osa tulkinnoista on enemmän tai vähemmän vääriä. Vaikeampaa on sen sijaan sanoa, mitkä tulkinnat ovat oikeilla linjoilla, varsinkin kun kaikki ovat varmoja siitä, että juuri he ovat oikeassa. (Sama pätee tietenkin myös allekirjoittaneeseen.) Kuinka siis edetä?

Postmodernissa yhteiskunnassa on mahdollista turvautua erilaisiin strategioihin. Ajan henkeen parhaiten istuu ajatus siitä, että jokaisella on oma totuutensa ja että kenenkään totuus ei ole oikeampi kuin toisten. Tämä kuulostaa kyllä hienolta ja suvaitsevalta, mutta istuu vähän huonosti siihen viitekehykseen, josta käsin Ilmestyskirja on aikoinaan kirjoitettu.

Toinen lähestymistapa on korottaa ääntä ja paukuttaa nyrkkiä vielä enemmän, niin että uskolliset varmasti uskovat, että minun edustamani näkemys on se Ainoa Oikea Tulkinta™.

Kolmas, hyvin suosittu tapa on yksinkertaisesti vain kertoa, mitä Ilmestyskirja "selvästi sanoo". Tulkitsija ei näin ollen anna omien ajatustensa, omien kokemustensa, oman tietämyksensä tai minkään muunkaan vastaavan asian vaikuttaa tulkintaansa, vaan tuo ainoastaan esille sen, mitä Johannes itse halusi sanoa. (Tämän menettelyn ongelmallisuus jätetään lukijan itsensä mietittäväksi.)

Neljäs vaihtoehto on pelata Pyhä Henki -kortti: "Tulkintani on oikea, koska Pyhä Henki antoi sen minulle." Tämä yleensä tukahduttaa tehokkaasti kaiken keskustelun siihen asti, kunnes löytyy joku toinen, joka pelaa saman kortin mutta jolla on erilainen tulkinta. (Nämä kaksi kannattaa jättää jatkamaan pelia kahdestaan sillä välin kun muut siirtyvät vaivihkaa toiseen huoneeseen jatkamaan keskustelua.)

Viides lähestymistapa on se, että tulkitsija kertoo, kuinka Ilmestyskirjan ja sen sanoman ymmärtää, sekä sen, mihin tulkintansa perustaa. Vastuu tulkinnan arvioinnista jää näin kuulijoille/lukijoille. Joidenkin tulkintojen perustelut ovat parempia kuin toisten ja ehkäpä lukijan sisinkin saattaa resonoida eri tulkintojen kanssa eri tavoin. Tärkeintä tässä lähestymistavassa on se, että vaikka tulkitsija ei uskokaan kaikkien "totuutta" oikeaksi ja samanarvoiseksi, hän ei kuitenkaan lähde siitä olettamuksesta, että hän puhuu Jumalan suulla ja samanlaisella auktoriteetilla ja erehtymättömyydellä.

Muitakin lähestymistapoja lienee olemassa, mutta nämä viisi tuntuvat tulevan useimmiten vastaan. Valitettavasti itse edustan tuota viimeistä, eli näkemyksiäni saa (ja pitääkin) vapaasti arvioida ja haastaa. Valitettavasti mainitsemani Ainoa Oikea Tulkinta™ on siis vain tulkitsijoiden yleisesti käyttämä mainoskikka, sillä tuota leimaa ei tietojeni mukaan ole Korkeimmalta Taholta annettu vielä yhdellekään tuotteelle, ainakaan Ilmestyskirjan tulkintateollisuudessa.