(W)right observation

Osuipa tässä hiljattain silmiin oiva lainaus N.T. Wrightilta:

It is often said that the poor want justice while the rich want peace. We now have a situation where two-thirds of the world wants debt relief and one-third wants sex. That is, I think, a tell-tale sign that something is wrong at a deep structural level.

(Jos et tiedä, kumpaan ryhmään kuulut, voit käyttää Global Rich Listaa apuna...)

Keskustelimme tästä lainauksesta kollegani kanssa ja pohdimme, onko tämä erityisesti nykyajan ongelma vai heijasteleeko tämä ihmiskunnan syvempää ongelmaa, joka on ollut kanssamme jo tuhansia vuosia. Samalla heräsi ajatuksia mm. siitä, että siinä missä vielä 20-30 (40?) vuotta sitten media - viides valtiomahti - saattoi jopa paheksua esim. vapaata seksiä, on se nyt osaltaan legitimoimassa samaa toimintaa (ja käärimässä rahaa sen varjolla). En suinkaan haikaile paluuta mihinkään ihanteelliseen tai ideaaliin aikakauteen tai "vanhoihin hyviin päiviin", mutta kuka muistaa vielä, mikä on esim. äpärä (tai kuten asia vielä 70-luvulla hienommin ilmaistiin, au-lapsi)?

Pedofiilien puolue Hollannissa tai vaatimukset heidän laillisen asemansa ja etujensa parantamiseksi Kanadassa (ensimmäisiä vaatimuksia kuului jo viime vuosisadalla) saattavat kuulostaa aika hurjalta tänään, mutta eilisen vastenmielisyys vaihtuu usein tämän päivän hyväksyntään - ja huomisen normiin. Minkälaisen yhteiskunnan haluamme jättää lapsillemme ja lastenlapsillemme?