7.11.06

Valona kansoille (1)

Muinaista Israelia, jota Jumala kutsui "pojakseen" (2 Moos. 4:23), ei pelastettu Egyptistä huvin vuoksi, vaan tiettyä tehtävää varten:

Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni. Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun, mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani. (2 Moos. 19:4-6)

Upeasta alusta huolimatta osoittautui ennen pitkää, että Israelista tuli osa (sitä jo paratiisissa syntynyttä) ongelmaa sen sijaan, että se olisi ollut osa sen ratkaisua. Niinpä Herra kutsui Egyptistä toisen "poikansa" (Matt. 2:15), joka lopulta yksilönä hoiti sen tehtävän, mikä koko kansalle oli annettu, pysyen vanhurskaana ja uskollisena Jumalan tahdolle ja omalle missiolleen loppuun asti (vrt. Jes. 42:6; 49:6).

Mutta Jumalan kansalleen antama tehtävä ei suinkaan tullut loppuun asti täytettyä Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen myötä, vaan pääsi oikeastaan vasta kunnolla käyntiin, kuten Apostolien teoista voi lukea. Tänä päivänä kristillisen kirkon ja jokaisen yksittäisen seurakunnan tehtävänä onkin opetuslapseuttaa kaikki kansat ja opettaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä Jeesus opetti omille opetuslapsilleen ja käski heidän noudattaa.

Tässä on yksi helppo kriteeri, jolla jokainen Suomenkin seurakunta voi tarkistaa hengellisen pulssinsa. Jos se on valona suomalaisille ja jos se aktiivisesti tuottaa opetuslapsia, jotka seuraavat Jeesuksen jalanjäljissä, niin se hoitaa sen tehtävän, mitä varten se on olemassa.

Jos taas näin ei käy, niin millään muulla ei oikeastaan ole mitään väliä. On aivan sama, kuinka hienot vaatteet on päällä, kuinka monta taloa tai autoa omistaa, tai kuinka oikeaoppinen on, jos monitorissa näkyy vain suora viiva.

Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut. Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä, mikä jo oli kuolemaisillaan, sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. Muista siis, mitä olet ottanut vastaan ja kuullut, ja noudata sitä ja tee parannus. (Ilm. 3:1-3)

2 kommentti(a):

Pluvius 8.11.2006 21.30  

Minä näen seurakunnan tehtävän samalla tavalla kuin esimerkiksi Emmanuel Swedenborg - sen tehtävänä on auttaa ihmisen henkistä kasvua, ei vain kasvaa hallitsemattomasti kuin syöpä.

Swedenborg oli sitä mieltä, ettei yksin uskolla pelastu. On synnyttävä uudelleen, kasvettava ymmärrykseen.

vesa 8.11.2006 22.15  

Swedenborg ei taida ihan mahtua perinteisen kristinuskon raameihin, mutta siinä olen kyllä samaa mieltä, että seurakunnan tavoitteena ei ole hallitsematon, syövän kaltainen kasvu. Laatu ennen määrää, mutta toisaalta laadun painottaminen ei kuitenkaan voi olla tekosyynä sille, että määrän eteen ei tehdä mitään.

Mitä taas tulee uskoon, niin oikea usko ja uudestisyntyminen (joka ei Raamatussa tarkoita samaa kuin "ymmärrykseen kasvaminen") kuuluvat olennaisesti yhteen. Siitä voidaan tietysti sitten kiistellä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ryöväri ristillä tuskin koki pitkällistä kasvuprosessia, kun taas normaalioloissa näyttäisi siltä, että kasvua Jeesuksen kaltaisuuteen tapahtuu Jumalan Hengen vaikutuksesta niissä, jotka ovat hänen omiaan.